torstai 8. tammikuuta 2009

Ridgen parhaat

Anssi "Ate" Takalo-Eskola antoi minulle hyvää hyvyyttään kirjoitusoikeudet tähän blogiin. Yleensä olen todella laiska kirjoittamaan mitään mihinkään blogiin, mutta tällä kertaa ajattelin tehdä poikkeuksen. Mielestäni on hienoa, että joku (siis Ate) jaksaa paiskia hommia yhteisen harrastuksemme eteen.

Tämä oiva tilaisuus tuli niin nopeasti, että en edes ehtinyt miettiä asiaa mistä kirjoittaisin. Blogia seuraavat tietävätkin ottelustani Rami "Flyfinne" Kivilahtea vastaan. Matsista on nyt 9 erää takana ja ajattelin ensimmäisessä kirjoituksessani kuvailla tuntemuksiani tähän astisesta taistelusta.

Taustaa: Viimeisen 15 vuoden aikana olemme pelanneet Ramin kanssa satoja pelejä. Voisi sanoa, että tunnemme toisemme aika hyvin sekä laudan äärestä että sen ulkopuolelta. Ajattelin kuitenkin, että hoidan ottelun "helposti" kotia, koska olen aina ollut hiukan niskan päällä keskinäisissä peleissä. Totuuden nimissä on sanottava, että Rami ei ole kuitenkaan helpoimmin voitettavia vihuja. Pelityylimme on kiusallisen lähellä toisiaan, joten välillä tuntuu kuin pelaisi itseään vastaan. Jos jollekin on epäselvää pelityylimme, niin voisin kuvailla sitä äärimmäisen kuivaksi ja tylsäksi. Riskejä ei yleensä oteta.

1. Peli
Arvonnassa Flyfinne sai valkeat ensimmäiseen peliin. Poikkeuksetta 1. siirto on d4 ja useasti hän pelaa limasta Lontoo-systeemiä (d4, Rf3, Lf4, e3, c3, jne...). Tällä kertaa ajattelin iskeä luun kurkkuun heti kättelyssä ja vastasin tähän vanhalla suosikillani f5. Toki olemme pelanneet useita kertoja aiemminkin Hollantilaista, joten tämä ei tietenkään tullut Ramille yllätyksenä. Saldoni vuosien varrella on ollut hyvä tässä avauksessa. Kahvi meni väärään kurkkuun jo toisessa siirrossa. Rami ei ole koskaan aiemmin pelannut minua vastaan 2. e4. Inhottava Stauntonin gambiitti. Tämä brittiläisen shakinpelaajan Howard Stauntonin mukaan nimetty avaus on yksi niistä monista muunnelmista, jotka onnistun yleensä häviämään. Pelasinpa kummilla väreillä tahansa. Mitä ihmettä flyfinne on alkanut syömään valitessaan tämän muunnelman? Viagraa?

Tehtyäni avaussiirrot ja toivuttuani alkujärkytyksestä aloin tutkailla asemaa sillä silmällä. Perinteiseen tapaan asema oli juuri sitä mitä se yleensäkin minun peleissä on: surkea. Sotilas enemmän, vihulla hirveä kompensaatio, aikapula, ei mitään ideaa. Normipeli siis menossa.

Virheet tulee aina peräkkäin
. No tällä tasolla virheet ei jää kahteen peräkkäiseen. Siirron 22. Kf2? (siirrot alla) jälkeen musta olisi saanut voittoaseman yksinkertaisesti pelaamalla Rg4. Siirron 23 sijasta valkea olisi saanut voittopelin pelaamalla Lxh7. Seuranneiden vaihtojen jälkeen syntynyt sotilasloppupeli oli selvä tasapeli.

1. Peli, Flyfinne - Ridge
1. d4 f5 2. e4 fxe4 3. Bg5 Nf6 4. Nd2 d5 5. c4 c6 6. Qb3 e6 7. f3 exf3 8. Ngxf3 Be7 9. Bd3 O-O 10. O-O dxc4 11. Nxc4 Nd5 12. Bxe7 Qxe7 13. Nce5 Nd7 14. Rae1 Nxe5 15. Nxe5 Rxf1+ 16. Rxf1 Qb4 17. Qxb4 Nxb4 18. Bc4 Nc2 19. Rf4 Ne3 20. Bd3 Nd5 21. Rf7 Nf6 22. Kf2? Nd7 ? 23. Rxd7? Bxd7 24. Nxd7 Rd8 25. Bc4 Rxd7 26. Bxe6+ Rf7+ 27. Ke3 Kf8 28. Bxf7 Kxf7 29. Ke4 Ke6 30. g4 h6 31. h4 g6 32. b3 b6 33. h5 gxh5 34. gxh5 a6 35. b4 Kf6 36. Kf4 Ke6 37. Ke4 Kf6 38. Kf4 a5 39. bxa5 bxa5 40. a4 Ke6 41. Ke4 Kf6 42. Kf4 Ke6 43. Ke4 Kf6 44. Kf4 Ke6 45. Ke4 1/2-1/2

Huh huh olipa rankkaa. Ensimmäisen pelin jälkeen kävi selväksi (olisi sen pitänyt olla selvää jo ajat sitten), että rutiini on aivan hukassa, ajankäyttö on säälittävää ja avaukset on retuperällä.

Tarkoitus oli kirjoittaa muistakin peleistä, mutta kun ei ole vuosikausiin kirjoittanut mitään, niin jo tämän tekstin kirjoittaminen oli suurta tuskaa. Palaan asiaan myöhemmin jahka saan runosuoneni auki.

Riku "Ridge" Haataja


2 kommenttia:

ATE kirjoitti...

Ridge on Ridge ja pojat on poikia!

Anonyymi kirjoitti...

Jahas... Tanner tömisee kun isot miehet vastakkain :)