Yhden pelin perusteella en GP-hyökkäyksestä luovu! Sisialaisen muut muunnelmat vaativat paljon harjoittelua ja testaamista "koelaboratoriossa". Aika monella pelaajalla on omia erikoisia avauksia ja ne yllättävät helposti heikompia, mutta tietenki jos haluaa kehittyä, pitää seurata aikaa ja pelata universaaleja avauksia.
Joe Gallagherin Beating the Anti-Sicilians kirjan mukaan Sicilian Grand Prix Attack sai nimensä 80-luvun alussa, kun nuoret englantilaismestarit Hebden, Hogdson, Rumens ja Watson pelasivat sitä menestyksekkäästi ja sekä Hebden että Rumens voittivat vuosittaisen brittiläisen Grand Prix -kisan. Mustille löytyi kuitenkin vastalääkkeet ja esimerkkipeleissä mm. Jouni Yrjölä antaa Hogdsonille runtua! Loppukaneettina Grand Prix Attackille Hogdson ja Hebden siirtyivät pelaamaan 1. d4 ja Rumens luopui kilpashakista...
Onnea ja menestystä Arille valitsemallaan uralla! :)
Mun mielestä on vaan ihan OK, jos joku pelaa "omia" systeemejään, eikä apinoi valtavirtaa/uusinta/"parasta" -muotia...Mutta mikäpä minä olen tasoltani mitään kommentoimaan...
Pikku lisäyksenä edelliseen...aivan sairaat systeemit (g4, a4, h4) ei kovin suositeltavia, tai hirmu-gambiitit, kun korkeintaan hupimielellä blixtissä...Mutta en ite laskisi GP-attackia laskuista pois, ja onhan noita noussut uudelleen muitakin avauksia pintaan...ensin tulee teesi, sitten anti-teesi, sitten synteesi, sitten muoti, sitten kumous ja taas koko homma jatkuu...Ja taas kun joku "Kasparov, Kramnik" tai "Moro.." ottaa sen ohjelmistoonsa, kaikki pelaa sitä, joten eipäs olla liian ennakkoluuloisia. Kriittinen toki saa olla aina, kuhan osaa perustella/kumota!
6 kommenttia:
pelaisivat ees miehekkäitä avauksia kuten Ridge-systeemi :)
Merkittävä ottelu sikälikin, että voitolla tai tasapelillä Kotilainen olisi pitänyt "tallikaverinsa" Kiutun GP-kisan järjessä!
Toisaalta onhan se hienoa, että joku pelaa Grand Prix-hyökkäystä :)
Yhden pelin perusteella en GP-hyökkäyksestä luovu! Sisialaisen muut muunnelmat vaativat paljon harjoittelua ja testaamista "koelaboratoriossa". Aika monella pelaajalla on omia erikoisia avauksia ja ne yllättävät helposti heikompia, mutta tietenki jos haluaa kehittyä, pitää seurata aikaa ja pelata universaaleja avauksia.
Joe Gallagherin Beating the Anti-Sicilians kirjan mukaan Sicilian Grand Prix Attack sai nimensä 80-luvun alussa, kun nuoret englantilaismestarit Hebden, Hogdson, Rumens ja Watson pelasivat sitä menestyksekkäästi ja sekä Hebden että Rumens voittivat vuosittaisen brittiläisen Grand Prix -kisan. Mustille löytyi kuitenkin vastalääkkeet ja esimerkkipeleissä mm. Jouni Yrjölä antaa Hogdsonille runtua! Loppukaneettina Grand Prix Attackille Hogdson ja Hebden siirtyivät pelaamaan 1. d4 ja Rumens luopui kilpashakista...
Onnea ja menestystä Arille valitsemallaan uralla! :)
Mun mielestä on vaan ihan OK, jos joku pelaa "omia" systeemejään, eikä apinoi valtavirtaa/uusinta/"parasta" -muotia...Mutta mikäpä minä olen tasoltani mitään kommentoimaan...
- SuperDonitsi
Pikku lisäyksenä edelliseen...aivan sairaat systeemit (g4, a4, h4) ei kovin suositeltavia, tai hirmu-gambiitit, kun korkeintaan hupimielellä blixtissä...Mutta en ite laskisi GP-attackia laskuista pois, ja onhan noita noussut uudelleen muitakin avauksia pintaan...ensin tulee teesi, sitten anti-teesi, sitten synteesi, sitten muoti, sitten kumous ja taas koko homma jatkuu...Ja taas kun joku "Kasparov, Kramnik" tai "Moro.." ottaa sen ohjelmistoonsa, kaikki pelaa sitä, joten eipäs olla liian ennakkoluuloisia. Kriittinen toki saa olla aina, kuhan osaa perustella/kumota!
Lähetä kommentti